Kutakuinkin tuollainen nimi oli jollain Ylen ranskan kielenopetusohjelmalla. (EDIT: nimenomaan oli sen ohjelman nimi.) Mutta me olimme piknikillä. Ilma oli kuin morsian konsanaan, vaikka lopuksi tuli vähän viileää.
Eipä mennyt ihan niin kuin saarella Vaasan edustalla. Pikkuinen oksensi ruokansa ulos, kun porkkana meni henkeen. Lisäksi oli jotenkin väsynyt ja saiko vielä jonkin allergisen reaktionkin, en tiedä. Kuulin ikävän parisuhdeuutisen. Koin surua ja pelkotiloja sekä nautin samaan aikaan herkuista ja seurasta. Kotiin tullessa istuin sohvalle ja nyt se haisee ruohikolle. Kaikki muukin haisee ruohikolle.
Mutta herkut olivat herkkuja ja seura parasta. Ja iloinen retkeilijä naureskeli illalla siihen malliin, ettei tarvitse olla huolissaan.
Tarjolla oli se piiras, hapankorppua juustoilla, tomaattia, vesimelonia, viinirypäleitä, maitokahvia ja keksiä. Yksinkertaista mutta niin ihanaa, kun koko oma perhe (ja ystäväseuraa) oli koolla ja sai olla pihalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti